{"id":13967,"date":"2025-09-03T07:53:53","date_gmt":"2025-09-03T04:53:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/ajalugu\/"},"modified":"2025-11-04T11:13:54","modified_gmt":"2025-11-04T09:13:54","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/hotelli\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading has-text-align-center wp-el\">Taageperan linna \u2013 ylv\u00e4s jugendrakennus!<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-center has-semi-large-font-size wp-el\">Entisen Taageperan kartanon m\u00e4ell\u00e4 kohoava p\u00e4\u00e4rakennus saa monen vieraan huokaisemaan saapuessaan \u2013 t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on todellinen linna! Jugendlinna.<\/p>\n\n\n<div class=\"ama-block block-txtmedia is-style-w-bg-grad-left reverse-order has-scrollbar is-media-default\"><div class=\"block__body\"><div class=\"body__content\">\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">Taageperan linna \u2013 ylv\u00e4s jugendrakennus!<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Entisen Taageperan kartanon m\u00e4ell\u00e4 kohoava p\u00e4\u00e4rakennus saa monen vieraan huokaisemaan saapuessaan \u2013 t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on todellinen linna! Jugendlinna. Viron kartanoiden joukossa se on ainutlaatuinen ep\u00e4symmetristen muotojensa ja komean korkean torninsa ansiosta \u2013 sill\u00e4 todellisia jugendtyylisi\u00e4 kartanorakennuksia on Virossa v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Ylv\u00e4s linnarakennus, jota arkkitehtuurihistorioitsijat pit\u00e4v\u00e4t yhten\u00e4 Baltian maiden jugendarkkitehtuurin kiistattomista huipuista, valmistui Riikassa toimineen saksalaisen arkkitehdin Otto Wildaun suunnitelmien mukaan vuonna 1912.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Rakennuksen arkkitehtuurissa on \u201djugendille ominaista ekstravaganssia, arkaaista rustiikkisuutta ja romanttista ekspressiivisyytt\u00e4\u201d, kuten arkkitehtuurihistorioitsija Juhan Maiste on todennut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Moniin muihin kartanoihin verrattuna kohtalo on ollut Taageperalle armollinen: linnarakennus ei ole j\u00e4\u00e4nyt tyhjilleen. Melko pian kartanoiden maallistamisen j\u00e4lkeen, vuonna 1922, p\u00e4\u00e4rakennukseen perustettiin tuberkuloosipotilaiden parantola. Siell\u00e4 ja 1930-luvulla Alar Kotlin suunnitelmien mukaan linnan viereen rakennettuun funkistyyliseen parantolarakennukseen sijoittunut terveydenhoitolaitos toimi vuoteen 2001 asti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">S\u00e4ilynyt ja osittain kunnostettu on my\u00f6s koko linnaan kuuluva rakennusryhm\u00e4 yhdess\u00e4 joesta padotun lammen ja vesimyllyn kanssa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s linnan taloudellinen ulottuvuus \u2013 sen ymp\u00e4rill\u00e4 on el\u00e4m\u00e4\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n<\/div><div class=\"body__media\"><div class=\"splide ama_light_gallery_block\" data-splide={\"type\":\"fade\",\"arrows\":false,\"pagination\":false}><div class=\"splide__track\"><ul class=\"splide__list\"><li class=\"splide__slide\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF1837_6-\u2013-koopia-1410x1038.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"690\" height=\"460\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1069\/VaMF1837_6-\u2013-koopia-690x460-f50_50.webp\" class=\"attachment-690x460\" alt=\"VaMF1837_6-\u2013-koopia\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/li><\/ul><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n\n<div class=\"ama-block block-txtmedia is-style-w-bg-grad-right has-scrollbar is-media-default\"><div class=\"block__body\"><div class=\"body__content\">\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">Historiasta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\"><strong>Taageperaan tai \u2013 kuten paikan nimi ennen kuului \u2013 Vaok\u00fcl\u00e4\u00e4n (1509: Wafencul) perustettiin kartano jo ennen Liivin sotaa, todenn\u00e4k\u00f6isesti vuoden 1550 paikkeilla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Aivan alusta l\u00e4htien t\u00e4m\u00e4 Helmen kihlakunnan alueelle j\u00e4\u00e4nyt tila oli yhteydess\u00e4 Rehbinderin aatelissukuun, ja heid\u00e4n hallussaan se oli viel\u00e4 Puolan ja Ruotsin vallan aikana. Niinp\u00e4 esimerkiksi 1630-luvulla t\u00e4m\u00e4n tuolloin viiden adramaan suuruiseksi arvioidun r\u00e4lssikartanon omistajana oli rittimestari Heinrich Rehbinder, sitten h\u00e4nen poikansa Bernhard Rehbinder ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4n poika, kenraalimajuri Johann von Rehbinder, joka omisti samaan aikaan my\u00f6s Virumaalla sijainneen Udrikun kartanon. Rehbinderien hallussa Vaok\u00fcla kartano eli kuten kaikissa vanhemmissa saksankielisiss\u00e4 asiakirjoissa \u2013 Hoff Wagenk\u00fcll \u2013 pysyi vuoteen 1674.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Silloin Johann von Rehbinderin veljenpoika Wilhelm Christoph von Rehbinder myi sen 9900 taalrista Tartumaalla J\u00f5e kartanosta kotoisin olevalle maan\u00adneuvojalle Otto von Stackelbergille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Juuri Stackelbergien mukaan Taagepera on saanut nykyisen eestinkielisen nimens\u00e4 \u2013 Takelbergi tai Takelberge, kuten se on kirjoitettu esimerkiksi August Wilhelm Hupelin \u201dTopografisten tietojen\u201d vuonna 1782 ilmestyneess\u00e4 kolmannessa osassa, tai Tagaper, kuten se esiintyy kreivi Ludwig August Mellinin vuonna 1797 ilmestyneess\u00e4 \u201dLiivinmaan atlaksessa\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Stackelbergien aikana, erityisesti 1700-luvun viimeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4, kartano koki ensimm\u00e4isen todellisen nousukautensa, ja my\u00f6s v\u00e4kiluku, joka oli v\u00e4liaikaisesti Suuren Pohjan sodan koettelemusten j\u00e4lkeen laskenut 340:een, kasvoi j\u00e4lleen yli 800:n. Esimerkiksi vuonna 1782 Taageperan kartanossa oli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n palvelusv\u00e4ken\u00e4 kirjoilla 61 henke\u00e4: kamari\u00adpalvelijoita, huone\u00adtytt\u00f6j\u00e4, keitti\u00f6ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, tallimiehi\u00e4, ajureita, mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4, puutarhureita, pyykk\u00e4reit\u00e4 jne.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Stackelbergien hallussa Taagepera pysyi vuoden 1796 syksyyn saakka, jolloin majuri Otto Fabian von Stackelberg panttasi sen 105 000 hopearuplasta majuri Friedrich Joachim von Oettingenille yhdeks\u00e4\u00e4kymment\u00e4 vuotta varten. J\u00e4lkimm\u00e4inen ajoi kartanon kuitenkin vararikkoon, ja marraskuussa 1819 Riidajan kartanon omistaja Bernhard Heinrich von Stryk osti sen itselleen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Siit\u00e4 l\u00e4htien Taagepera j\u00e4i Strykien haltuun. Kyseess\u00e4 oli Westfaliasta kotoisin ollut suku, joka 1200-luvulla tunnettiin siell\u00e4 nimell\u00e4 Vogt von Elspe, mutta joka 1400-luvulla Liivinmaalle muutettuaan otti nimekseen Stryk. Ajan saatossa he ovat omistaneet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 useita kartanoita, ja Bernhard Heinrich von Stryk oli t\u00e4ss\u00e4 suhteessa erityisen taitava: lopulta h\u00e4nelle kuuluivat Riidajan ja Taageperan lis\u00e4ksi my\u00f6s Suure-K\u00f5pun, Tihemetsan ja K\u00e4rsun kartanot. N\u00e4in h\u00e4nest\u00e4 tuli yksi Liivinmaan rikkaimmista kartanonherroista, ja h\u00e4n oli is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 samanaikaisesti noin 3800 talonpojalle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Bernhard Heinrich von Stryk ei kuitenkaan muuttanut itse Taageperaan asumaan, vaan asetti t\u00e4nne kartanonherraksi yhden pojistaan, Magnus von Strykin. My\u00f6hemmin, vuosina 1863\u20131912, t\u00e4m\u00e4 tila oli Magnus von Strykin ainoan pojan Bernhardin nimiss\u00e4. Tuolta ajalta per\u00e4isin olevat tiedot kuvaavat Taageperaa varsin keskinkertaisella tasolla olevaksi kartanotaloudeksi. Esimerkiksi p\u00e4\u00e4rakennus oli vain yksikerroksinen puutalo, ulkorakennuksia oli parisenkymment\u00e4, mutta suurin osa niist\u00e4kin oli puusta. Maata kartanolla oli tuohon aikaan 6848 tiinua, ja siell\u00e4 oli my\u00f6s tiilitehdas ja saha, samoin kaksi jauhomylly\u00e4 ja meijeri, ja joka vuosi 6. syyskuuta Ala-krouvin luona pidettiin suuret markkinat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Suurin piirtein t\u00e4llaisessa tilassa kartano s\u00e4ilyi vuoden 1904 tulipaloon asti, jossa p\u00e4\u00e4rakennus tuhoutui t\u00e4ysin, ja vaikka kartano olikin tuolloin viel\u00e4 virallisesti Bernhard von Strykin nimiss\u00e4, j\u00e4i uuden rakennuksen pystytt\u00e4minen palaneen p\u00e4\u00e4rakennuksen tilalle h\u00e4nen poikansa, vuonna 1860 syntyneen ja vuodesta 1886 l\u00e4htien Taageperaa vuokralaisena hallinneen Hugo von Strykin harteille. H\u00e4n rakennutti tilalle uuden, mansardikerroksella varustetun jugendtyylisen p\u00e4\u00e4rakennuksen. Valitettavasti my\u00f6s uusi p\u00e4\u00e4rakennus paloi muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan maan tasalle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Ei tiedet\u00e4, oliko arkkitehdin valinta \u2013 kaikin puolin lahjakas mutta tuolloin viel\u00e4 kokematon Otto Wildau (1873\u20131942) \u2013 Hugo von Strykin vai pikemminkin h\u00e4nen taiteesta pit\u00e4v\u00e4n puolisonsa Anna von Strykin idea. Joka tapauksessa juuri t\u00e4lle miehelle olemme velkaa siit\u00e4, ett\u00e4 uusi kartanon syd\u00e4n saattoi kohota Taageperaan poikkeuksellisen tyylilt\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isen\u00e4 ja vaikuttavana. Berliinist\u00e4 kotoisin ollut Wildau oli muuttanut Liivinmaalle vasta vuonna 1903 ja perustanut samana vuonna Riikaan oman arkkitehtitoimistonsa. Niinp\u00e4 Taageperan linna, jonka h\u00e4n ryhtyi rakentamaan vuonna 1907 ja sai valmiiksi vuonna 1912, oli h\u00e4nelle t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavallaan koety\u00f6. Koska se onnistui niin erinomaisesti, h\u00e4n sai my\u00f6hemmin suunnitella t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muutakin. Esimerkiksi vuonna 1910 valmistui h\u00e4nen piirustustensa mukaan Taageperan kupeessa sijaitseva Holdren kartanorakennus, vuosina 1910\u20131912 h\u00e4nen suunnitelmiensa mukaan rakennettiin Viljandin l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva Peetrin p\u00e4\u00e4rakennus, ja vuosina 1909\u20131912 h\u00e4n oli mukana Virtsun l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevan Illusten kartanon kehitt\u00e4misess\u00e4. Latvian alueella h\u00e4nen suunnittelemiaan ovat muun muassa Veck\u0101r\u0137in ja Bukasen kartanorakennukset.<\/p>\n\n<\/div><div class=\"body__media\"><div class=\"splide ama_light_gallery_block\" data-splide={\"type\":\"fade\",\"arrows\":false,\"pagination\":false}><div class=\"splide__track\"><ul class=\"splide__list\"><li class=\"splide__slide\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF1647_27-1410x997.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"690\" height=\"460\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1064\/VaMF1647_27-690x460-f50_50.webp\" class=\"attachment-690x460\" alt=\"VaMF1647_27\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/li><\/ul><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n\n<div class=\"ama-block block-txtmedia is-style-w-bg-grad-left reverse-order has-scrollbar is-media-default\"><div class=\"block__body\"><div class=\"body__content\">\n\n<h2 class=\"wp-block-heading wp-el\">Arkkitehtuurista<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Varsinaisesti Taageperan linna edustaa paikallisen jugendkartanorakentamisen huippua. Ennen kaikkea massoilla on merkityst\u00e4: yksi muoto kasvaa toisesta, jatkuu kolmannessa, ja lis\u00e4ksi rakennuksen l\u00e4nsisiivess\u00e4 kohoaa 40 metri\u00e4 korkea torni. Vaikuttavimmin on suunniteltu rakennuksen pohjoisjulkisivu, jolla on my\u00f6s joitakin hyvin ilmeikk\u00e4it\u00e4 yksityiskohtia, kuten ovaali parveke sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin yl\u00e4puolella ja p\u00e4\u00e4skysenpes\u00e4\u00e4 muistuttava riippuva pikkutorni rakennuksen it\u00e4siiven kulmassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Rakennuksen sokkeli on muurattu hyvin massiivisista luonnonkiviharkoista, jotka kulmissa kohoavat puoleen ikkunan korkeudesta. Aikaisemmin ulkoasussa oli t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa my\u00f6s kattoa peitt\u00e4nyt belgialainen liuskekivi. Rakennusmateriaalit on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nostettu arvoiksi itsess\u00e4\u00e4n; esimerkiksi sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin yl\u00e4puolella olevaa parveketta kannattelevat l\u00e4hes kolmemetriset matalat graniittipylv\u00e4\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Sama romanttis-arkkainen muotokieli jatkuu sis\u00e4tiloissa. T\u00e4ydellisimmin se ilmenee holvatussa takkasalissa \u2013 pohjaratkaisun keskeisess\u00e4 solmukohdassa. Tilojen kattaminen melko laakealla holvilla oli yksi Wildaun suosikkikeinoista tilasuunnittelussa, ja sit\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 esimerkiksi my\u00f6s Veck\u0101r\u0137in kartanossa. T\u00e4m\u00e4 oli yksi keino antaa modernille arkkitehtuurille sellaisia piirteit\u00e4, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4isi historialliselta. Kiistatta Taagepera on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n ajanjakson kartanoista yksi niist\u00e4, joissa yleis\u00admuodon ja yksityiskohtien yhteispeli, synteesi, tulee kaikkein selvimmin esiin; joissa rustiikkisuus ja aristokraattisuus puhuvat yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">Viitattaessa esikuviin, jotka Taageperan tapauksessa tulevat kyseeseen, on todettava, ett\u00e4 samankaltaista arkaaista-romanttista, osittain romaanisia, osittain rustiikkisia muotoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4 monumentaalista k\u00e4sittely\u00e4 oli vuosisadan vaihteessa l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 sek\u00e4 amerikkalaisesta ett\u00e4 brittil\u00e4isest\u00e4 arkkitehtuurista, ja sill\u00e4 oli kaikupohjaa my\u00f6s Saksassa ja Ruotsissa. T\u00e4rkeimmilt\u00e4 vaikuttavat kuitenkin ne vaikutteet, jotka tulivat Suomesta: suoria paralleeleja tarjoavat esimerkiksi Lars Sonckin suunnittelema Eiran sairaala (1904), Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelemat Hvittr\u00e4skin, Hvittorpin ja Suur-Merijoen huvilat (1902\u20131903) sek\u00e4 Usko Nystr\u00f6min suunnittelema Valtiohotelli (1902\u20131903) Imatralla ym.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-el\">L\u00e4hteet: kulttuurihistorioitsijat Ants Hein ja Juhan Maiste<\/p>\n\n<\/div><div class=\"body__media\"><div class=\"splide ama_light_gallery_block\" data-splide={\"type\":\"fade\",\"arrows\":false,\"pagination\":false}><div class=\"splide__track\"><ul class=\"splide__list\"><li class=\"splide__slide\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/KODUKORD1-edited-1410x905.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"690\" height=\"460\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1091\/KODUKORD1-edited-690x460-f50_50.webp\" class=\"attachment-690x460\" alt=\"KODUKORD1-edited\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/li><\/ul><\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n\n<div  class=\"ama-block block-gallery\"><div class=\"block__body ama_light_gallery_block\"><div class=\"gallery\"><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VAMF_2566_008.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1024\/VAMF_2566_008-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VAMF_2566_008\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF2533_12-1005x1410.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1044\/VaMF2533_12-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VaMF2533_12\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VAMF_2566_009.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1029\/VAMF_2566_009-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VAMF_2566_009\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VAMF_2839_008-1410x888.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1034\/VAMF_2839_008-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VAMF_2839_008\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF1836_4-1410x592.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1039\/VaMF1836_4-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VaMF1836_4\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF2533_13-1001x1410.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1049\/VaMF2533_13-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VaMF2533_13\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VAMF_1257_001-881x1410.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1054\/VAMF_1257_001-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VAMF_1257_001\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VAMF_1257_002-1030x1410.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1059\/VAMF_1257_002-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VAMF_1257_002\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF1647_27-1410x997.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1064\/VaMF1647_27-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VaMF1647_27\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF1837_6-\u2013-koopia-1410x1038.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1069\/VaMF1837_6-\u2013-koopia-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VaMF1837_6-\u2013-koopia\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF1837_7-\u2013-koopia-1410x1001.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1074\/VaMF1837_7-\u2013-koopia-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VaMF1837_7-\u2013-koopia\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><figure class=\"gallery-item\"><a href=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/VaMF1837_8-\u2013-koopia-1410x1031.webp\"><img decoding=\"async\" width=\"210\" height=\"210\" src=\"https:\/\/www.wagenkull.ee\/wp-content\/uploads\/bis-images\/1079\/VaMF1837_8-\u2013-koopia-210x210-f50_50.webp\" class=\"attachment-210x210\" alt=\"VaMF1837_8-\u2013-koopia\" loading=\"lazy\" \/><\/a><\/figure><\/div><\/div><\/div>\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons is-content-justification-center is-layout-flex wp-container-core-buttons-is-layout-a89b3969 wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button is-style-outline is-style-outline--1\"><a class=\"wp-block-button__link has-secondary-background-color has-background wp-element-button\">Lis\u00e4\u00e4 kuvia<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taageperan linna \u2013 ylv\u00e4s jugendrakennus! Entisen Taageperan kartanon m\u00e4ell\u00e4 kohoava p\u00e4\u00e4rakennus saa monen vieraan huokaisemaan saapuessaan \u2013 t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on todellinen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":14043,"menu_order":60,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-13967","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13967","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13967"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13967\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":14092,"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13967\/revisions\/14092"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/14043"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.wagenkull.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13967"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}